Yhdistyksen historiaa

Yhdistyksen toimintaa alkuvuosina

Lahden Avantouimarit ry:n logo vuodesta 1956 alkaen.

Lahden Avantouimareiden logo vuodesta 1996 alkaen. Logon suunnitellut Reijo Malkki

Yhdistyksemme perustava kokous pidettiin 19.09.1955 Oululaisen kahvilassa. Siihen aikaan kahvila sijaitsi Vuorikadun ja Rautatienkadun kulmassa. Tässä kokouksessa ei vielä keksitty nimeä, vaan koolla olivat talviuinnin harrastajat.

Monien hyvien asioiden sanotaan syntyneen saunan lauteilla, niin myös tämä idea sai sieltä alkunsa, kun kaksi kylmääpelkäämätöntä miestä Niilo Virtanen ja Aimo Lahtinen päättivät laittaa lehteen ilmoituksen perustavasta kokouksesta. Perustavan kokouksen pöytäkirjan mukaan paikalla olivat Niilo Virtanen, Aimo Lahtinen, Maija Peltola, Eila Levänvirta, Eeva Levänvirta, Valtteri Syrjänen, Olavi Peltola, Urho ja Toini Roine ja Irja Marila.

Vuotta myöhemmin yhdistys rekisteröitiin nimellä Lahden Avantouimarit ry.

Aluksi käytiin uimassa Jalkarannassa Invalidien huvilalla. Tämä osoittautui liian matalaksi ja uiminen muodostui etupäässä kävelyksi kylmässä vedessä. Sitten saatiin käyttöön tehtailija Rouva Rosendahlin rantamökki saunoineen Möysänjärven rannalta. Avanto pidettiin auki talkoovoimin käsipelillä ja jäämurskat työnnettiin jään alle. Jäsenmaksu ensimmäisenä talvena oli naisilta 500 markkaa ja miehiltä 1000 markkaa.

 

Syksyllä 1957 avantouimarit saivat käyttöön Joutjärven rannalta kaupungin uimalaitoksen tilat. Talkootyönä pukuhuonetilat kunnostettiin. Jäseniä vuoden 1957 keväällä oli 130. Avannon valaisemiseksi ja illan pimeän ajan käytön mahdollistamiseksi hankittiin valonheittäjä.  Pukuhuonetilojen lämmittämiseksi hankittiin naftalämmitteiset kaminat. 

 

Talvella 1957 palkattiin mies, joka piti avannosta ja tilojen lämmityksestä huolen.

Yhdistyksen toimintaa rahoitettiin järjestämällä  avantouintinäytöksiä sekä tukeutumalla jäsenten omaan rahoitukseen. Uintinäytökset olivatkin suosittuja ja katsojia riitti satamäärin.

Myös Mytäjäisten uintipaikalla alkoi toiminta vilkastua. Kummassakin uintipaikassa lämpisivät kaminat, minkä varmaan vanhempi väki muistaa rattoisista juttutuokioista.

MÖYSÄNJÄRVEN JÄISESSÄ VEDESSÄ POLSKII YLI 20 ROHKEAA UIMARIA. HARRASTUS AVANTOUINTIA KOHTAAN ULOTTUU JO LAHTEENKIN

Kerho on saanut vuokratta käytettäväkseen Möysänjärven rannan lähellä uimalaitosta erään rantasaunan, jonka päähän on hakattu 2x 3 metrin suuruinen avanto.

AVANTOUINTI KUNNIAAN- lehtiartikkeli

 "Sinä syksynä talvi tulikin jo marraskuussa, ja jo joulukuussa oli jo kovia pakkasia. Pakkanen pysytteli aina 15-20 asteen seudulla. Olimme yhtä aikaa klo 16-17 välillä uimassa, jolloin ensin talkoilla avasimme avannon, ja sitten uimaan. Siinä rakennuksessa oli pieni talviasuttava huone, joka oli naisten huone. Miehet olivat saunan puolella ja saunan eteisessä. Saunaa ei tosin koskaan lämmitetty..."

 

ESS:n artikkeli avantouinnista 17.1.1959

"AVANTOUINNIN HARRASTUS LISÄÄNTYNYT LAHDESSA TÄNÄ TALVENA HUOMATTAVASTI"

 

Möysässä uimassa tammikuun alun 24 asteen pakkasessa.

Avantouintia muualla Suomessa 1940- 1950 -luvuilla

Helsingin talviuimarit järjestivät uimanäytöksiä avantouinnin hienouksista vuosittain 1940-luvun lopulta lähtien. Iäkkäät polskijat näyttivät nuoremmillekin mallia, miten taudit pidetään avantouinnin avulla loitolla.

Talviuintinäytökset, jotka vuosittain tallennettiin filmille 1940- ja 50-luvuilla, olivat ainakin Helsingissä talven kohokohtia. Välillä avantoon hyppäsi joulupukki, välillä "Paksukainen" ja välillä mentiin avantoon "Pyykkärin polkkaa". Hauskaa oli ja mieli pysyi virkeänä

Antouinnin terveysvaikutuksista oli ja on myös tutkittua tietoa. Vähintäänkin yhtä tärkeä merkitys kuin itse uinnilla oli oikealla asenteella: huumorilla. Näytösten ohjelmaan sisältyikin usein "pellehyppyjä", joilla katsomossa värjöttelevä yleisökin pidettiin lämpimänä.

Tarkempia tietoja yhdistyksen toiminnasta eri vuosikymmeninä-sivuilla ja  valokuvagalleriassa.